Muuttoilmoitus

Parempilaatuisen kuvanjulkaisun perässä muutin tänne. Tulkaa kyläilemään!

(Vaihdoin myös identiteettiäni kirjoittajana. Uudessa osoitteessa kameran laukaisinta painaa ja näppäimistön takana istuu ElsaIlona.)

Kehun aika

Kuvat ovat edelleen suttuisia. Jatkan kuitenkin täällä, sillä WordPress ei suostunut yhteistyöhön kuvatiedostojeni tiedostopäätteen kirjoitusasun kanssa, enkä ole huvittunut ajatuksesta, että jokaista tiedostopäätettä pitäisi joka kerta erikseen muokata. Huonoja ominaisuuksia näyttää löytyvän jokaisesta blogipohjasta, mutta Blogger sentään ymmärtää ladata kuvani tänne ilman kommervenkkejä. Kehut Bloggerille edes siitä.

Varsinaiset kehut menevät miehelleni ja meidän välillämme vallitsevalle luottamukselle. Luin aamulla surullisia tarinoita omille teilleen katoavista miehistä ja tajusin, että vaikka muuten elämässäni asiat heittävät minut suohon kerta toisensa jälkeen, mieheni ei tee sitä koskaan.

Hän on viime aikoina ollut paljon poissa. On keikkoja (omia ja muiden), kokouksia, saunailtoja, jalkapallon peluuta, luokkakokousta, ylitöitä, on vaikka mitä. Hänet on kuitenkin helppo päästää reissuilleen, sillä tiedän, että hän tulee aina takaisin.

Häntä eivät vie kaveriporukan päähänpistot, viina eikä mikään muukaan. Hän pitää lupauksensa ja omat arvonsa ja mielipiteensä pahemmassakin yhteisön painostuksessa. Kun hän on ilta- ja yöreissuilla, hän palaa takaisin ennalta ilmoittamaansa aikaan ja suht selvin päin, ehkä yhdelle tai kahdelle oluelle tuoksuen, nappaa minut kainaloonsa ja kertoo, millaista oli.

Joskus joudun muistuttamaan häntä kertomaan hiukan tarkempaa paluuaikaa esimerkiksi ylitöistä ruoan valmistusta ajatellen, mutta me emme koskaan riitele menoistamme tai aiheuta niillä mielipahaa toisillemme. Me sovimme asiat etukäteen, ja kun kumpikin tietää ja luottaa toisen pitävän lupaamansa, meidän ei tarvitse soitella toistemme perään "missä olet, mitä nyt teet" -puheluita.

Terveisiä metästä ja mummulasta!

Yksi unohtunut hame

Tällaiset kuvat löytyivät arkistosta elokuun kohdalta.

Hameeseen käytin:
- sinapinväristä vanhaa verhoa useita pieniä paloja
- keltaista satiinivinonauhaa
- joitakin jämävuorikankaan kappaleita.

(P.s. Mitä ihmettä Blogger tekee nykyään kuvilleni? Tuollaista suttua! Pitääkö tässä vaihtaa osoitetta, ...kele!)

Syyshommat

* Syödään omppuja, porkkanoita, punajuuria ja lanttuja
* Odotetaan, että orvokit ruukuissa tekevät siemeniä ja kerätään siemenet sitten talteen kevättä varten
* Katsellaan vielä kukkivia pelakuita, ja pian kiikutetaan ne etukäteen varatuille kellaripaikoille talviunille

Kaksi sanaa

Keskivaikea masennus.

Sanat, joiden olemassaolon omalla kohdallani olen yrittänyt kieltää ja kiertää, tuloksetta ja turhaan.

Sanat, joiden kuuleminen kuitenkin helpotti niin paljon.

Sanat, jotka selittävät niin paljon.

Aarrelehdet, osa 3: Neuleita

Pidän niin paljon aidoista 1970-luvun neulemekoista. Minusta kyllä tuntuu, että monet näistä kuvista voisivat olla tältäkin syksyltä.